Mene sisältöön

Toimintopainikkeet

Sisällysluettelo

MTK 100

Maaseutunuoret juhlivat 100- vuotista MTK- järjestöä 

MTK täyttää Suomen rinnalla tänä vuonna pyöreitä. Maaseutunuorten toiminta on osa järjestön juhlavuotta. Erityisesti maaseutunuorille suunnattujen tapahtumien lisäksi luvassa on juhlia, koulutusta, seminaareja ja tapahtumia ympäri maan. 

MTK:n juhlavuodelle on oma sivusto, Kasvutarinoita.fi 
Sivustolle on kerätty juhlavuoteen liittyvää materiaalia  ja yhteinen, koko järjestöä yhdistävä juhlavuoden kalenteri.

Farmari_fB_2017.jpg

Maaseutunuoret Farmarissa 14.-17.6.2017

MTK:n suurosaston kulmauksesta löydät Manujen Love Cornerin. Iloinen osastomme muistuttaa hyvinvoinnista, jaksamisesta ja muusta tärkeästä huumorin keinoin. MTK:n osasto sijaitsee Farmarikadun varrella Urheilutalon edessä. MaNujen Love Cornerissa mm.

  • Pussauskoppi - uu jea!
  • Lempeä * Lämpöä * Lenkkiseuraa - etsi ystävää (tai enemmänkin) tai jätä terkut postikortilla
  • Paras ISKU-repliikki - voittajalle 200 € lahjakortti ISKU:un!
  • tilaa ja lökösohvia chillailuun ja hetken lepoon
  • iloista MaNu- voimaa, E-P:n paikallisia voimia, sekä asianaiset Heidi Siivonen (keskusliitto) ja Sanna Ojala (Etelä-Pohjanmaa)
  • MTK:n osastolla myös #munmetsä- kilpailun yleisöäänestys

Perjantaina 16.6. onkin sitten iltavillin aika, ja näyttelypäivän päätteeksi toivotamme kaikki MaNut kamuineen tervetulleiksi Rytmikorjaamolle, klo 19:30 alkaen. Ohjelmasta vastaa Telaketju, ja jos vielä sittenkin hipattaa, on epäviralliset jatkojen jatkot sovittu Ilonaan. Rytmikselle vapaa pääsy! Iltahipat ovat K-18.

Lisätiedot maaseutunuorten Farmari-tapahtumista: Heidi Siivonen, heidi.siivonen@mtk.fi tai 040 5329636

MaNuja tanssittaa Seinäjoen illassa Nordea - Maaseutu- ja metsäyrittäjyys ovat tärkeä osa Nordean historiaa

Liikepankkeja ei automaattisesti aina yhdistetä maatalouteen. Silti jo ensimmäisen liikepankin toimintaideaan kuului alan rahoittaminen ja pankin osakkeita merkitsivät myös maanomistajat ympäri Suomen. Totta toki on, että toiminnan painopiste oli kaupan ja teollisuuden rahoittamisessa. Teollisuuden aloista erityisesti metsäteollisuudella on aina ollut merkittävä rooli liikepankkien toiminnassa, jopa siinä määrin, että ala on ollut alkusysäyksenä muutaman liikepankin perustamisessa.

Puhtaasti maataloustuotteiden ja maanviljelyskaupan tarpeisiin tarkoitettu liikepankki oli 1910-luvulla toiminut Landtmannabanken, joka oli läheisissä suhteissa maatalousjärjestöihin sekä maatalouteen liittyviin laitoksiin ja yrityksiin. Pankki jopa vuosittain määräsi voittovaroistaan tietyn määrärahan tukemaan pyrkimyksiä, jotka tähtäsivät maanviljelyksen edistämiseen ja maaseutuväen taloudellisen ja sivistyksellisen tason kohottamiseen. Pankki ei ollut järin suuri ja se toimi pääasiallisesti ruotsinkielisillä seuduilla, mutta on hyvä esimerkki pääasiallisesti maa- ja metsätalouselinkeinoja palvelleesta pankista.

Toinen esimerkki on Suomen Maatalous Osake Pankki (1917–1952), joka sai alkunsa Tampereen seudulla asuneiden talouselämästä kiinnostuneiden tilanomistajien ja maanviljelijöiden tarpeesta. Käytännön toteuttaja löytyi Suomen Luotonantajayhdistyksestä. Tässä vaiheessa maanviljelijät jo tiedostivat oman merkityksensä talletusten antajana, ja kokivat aiheettomasti kärsivänsä rahan saannin tiukkuudesta liikepankkien luotonannon kohdistuessa teollisuuden ja kaupan rahoittamiseen. Tämän pankin hallintoneuvosto oli täynnä maanviljelijöitä, agronomeja, kunnallis- ja maanviljelysneuvoksia ja mahtuipa mukaan myös maalasiliittolainen presidentti Kyösti Kallio.

Suurempien liikepankkien kiinnostus maatalousasiakkaisiin juontaa juurensa 1950-luvulle. Taustalla oli luotonannon tiukka säätely ja siitä johtuva tarve lisätä talletushankintaa. Erityisen aktiivinen toimija oli Kansallis-Osake-Pankki, joka tietoisesti kehitti uusia maa- ja metsätalousasiakkaille suunnattuja palveluita. Kansallispankki teki tiivistä yhteistyötä Metsäyhtiöiden kanssa – vaikuttimena oli yhteisymmärrys siitä, että kun metsärahat saadaan Kansallispankkiin, niin pankki pystyy niillä luotottamaan metsäyhtiöitä, jotka taas puolestaan pystyvät kehittämään tuotantolaitoksia sekä ostamaan lisää puutavaraa metsänomistajilta – eli näkemys, jossa kaikki osapuolet hyötyvät.

Kansallispankki solmi yhteydet metsänhoitoyhdistyksiin, metsälautakuntiin ja Keskusmetsäseura Tapioon, jonka kanssa pankki muun muassa järjesti Suometsäkilpailua 1960-luvulla. Kilpailun ideana oli edistää metsänkasvatusta. Luonnollisesti yhteistyötä tehtiin myös maataloustuotekauppaa harjoittaneiden liikkeiden kanssa.

Vähitellen kaikki liikepankit olivat enemmän tai vähemmän kiinnostuneita maa- ja metsätalousasiakkaita. Asiakkaiden avuksi tuotettiin erilaisia oppaita ja taulukoita sekä järjestettiin monenlaisia metsäpäiviä ja -messuja sekä muita tilaisuuksia, joissa neuvottiin maa- ja metsätalouteen liittyviä talousasioita. Uusina ammattinimikkeinä pankkeihin ilmestyivät metsäasiamiehet ja -vastaavat. Työ on kehittynyt läpi vuosien ja jatkuu edelleen.

Suomi elää edelleen maasta ja metsästä
Maan ja metsän omistaminen on vahvaa yrittämistä ja yrittäjyyttä. Viime vuosina kiinnostus kotimaisen ruoan tuotannon puhtautta ja kotimaisten elintarvikkeiden arvostusta kohtaan on vahvasti herännyt – ja on kenties suurempaa kuin koskaan aiemmin. Metsäteollisuudessa taas tehdään pitkästä aikaa suuria investointeja ja sitä kautta lisääntyvä puun kysynnän uskotaan vaikuttavan Suomen kansantalouteen positiivisesti.

Pitkää historiaamme kunnioittaen Nordea on vuonna 2017 MTK:n 100 -vuotta kasvua juhlavuoden pääyhteistyökumppanina. Tahdomme olla rakentamassa maaseudun ja metsäomistamisen tulevaisuutta myös seuraavat sata vuotta ja yli. Paluu juurille ja muistutus erityisesti näin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna luonnonvarojemme monimuotoisuudesta ja mahdollisuuksista on meille merkityksellistä.

Maamme on jo pitkään ponnistanut ja kasvanut maaseutu- ja metsäteollisuudesta – ja tekee niin jatkossakin. Siitä voimme kaikki olla ylpeitä!

Kirjoittajat:
Kukka-Maaria Nummi, historiasta kiinnostunut museonjohtaja
Timo Kalliomäki, maa- ja metsätaloussektorin asiantuntijajohtaja
Kia Lund, yrittäjähenkinen nordealainen

Sivun alkuun